Shibaa voi oikeutetusti sanoa terveeksi roduksi. Se on alkukantainen rotu, eikä sillä ole juurikaan tavattu ulkomuotoon liittyviä rakenteellisia piirteitä, jotka altistaisivat sairauksille tai hyvinvointiongelmille. Shiban rakenne on sopusuhtainen ja mittasuhteiltaan luonnollinen, sillä on normaali kuono ja pystyt korvat. Ihossa ei ole ylimääräisiä poimuja. Shibat ovat jänteviä ja lihaksikkaita, mikä tekee liikkumisesta helppoa. Shiba on etenkin nuorena kohtalaisen aktiivinen koira ja se tarvitsee päivittäin riittävästi liikuntaa. Monet shibat pitävät metsässä vaeltamisesta ja kiipeilystä. Shiba jaksaa halutessaan juosta kilometreittäin innokkaan lenkkeilijän tai hiihtäjän seurana, mutta saa joskus tyydytettyä liikunnantarpeensa juosten takapihalla tennispallon perässä.

Shiboilla esiintyy jonkin verran perinnöllisiä sairauksia, kuten lonkkavikaa, silmäsairauksia, polvilumpion löysyyttä ja polven ristisideongelmia. Shiboja ei aiemmin juuri tutkittu perinnöllisten sairauksien varalta, ja oletettiin ettei rodussa juuri tavattaisi esimerkiksi vakavia luustosairauksia. Shiboja on kuitenkin viime aikoina alettu tutkimaan enenevässä määrin näiden perinnöllisten sairauksien ja vikojen suhteen. Vuoden 2015 alusta rodulle tuli voimaan oma PEVISA-ohjelma, ja kaikki jalostukseen käytettävät koirat on tutkittava.

Allergioita ja atooppisen ihon ongelmia on ilmennyt shiboilla jonkin verran. Koiran atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Se on koirilla yleisempi vaiva kuin esimerkiksi ruoka-aineallergiat, ja vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Lisäksi tavataan yksittäisiä tapauksia selkäongelmia, synnynnäisiä sydänvikoja ja epilepsiaa. Shiboilla on kuultu esiintyvän myös jonkin verran herkkävatsaisuutta. Lisääntymisongelmia ei ole juurikaan tullut esiin, ja synnytykset sujuvat yleensä normaalisti.

Monet shibat elävät varsin täysipainoista ja tervettä elämää käyden vain rokotuksilla eläinlääkärissä. Kasvavan rodun terveystilannetta on pidettävä tarkasti silmällä. Yhdistys on toteuttanut terveyskyselyn vuonna 2014, ja tiivistelmä siitä on luettavissa yhdistyksen sivuilta.

• Terveyskysely 2014: yhteenveto
• Viralliset terveystutkimukset
• Jalostuksen tavoiteohjelma
• Shibojen terveystietopankki

Shibojen terveystietopankki

Voit ilmoittaa ja keskustella koirasi terveysongelmista nyt myös Facebook-ryhmässä. Shibojen terveystietopankin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta shibojen terveystilanteesta sekä saada aikaan avointa ja asiallista keskustelua aiheesta.

Kuvat-osiosta löytyy erilaisia terveyteen liittyviä aiheita, joita lisätään toivomusten mukaan. Kuvan yhteyteen olisi hyvä laittaa koiransa virallinen nimi, kutsumanimi, rekisterinumero sekä selvitys vaivasta. Koska kuvan alle tulee helposti myös keskustelua aiheesta, tiedot kasataan vielä Tiedostot-osioon. Jokaisesta aiheesta tulee oma tiedosto. Kuviin voi laittaa myös tiedon, jos koira on niiltä osin terve. Mm. hammaspuutoksia, kivesvikoja ja allergioita ei löydy jalostustietokannasta. Kasvattajan on hyvä varmuuden vuoksi kysyä lupa kasvattinsa tietojen julkaisemiseen koiran omistajalta.

Jos et käytä Facebookia, voit ilmoittaa tiedot koiralla havaitusta viasta/sairaudesta/terveysongelmasta myös suoraan jalostustoimikunnalle (shibajtk(at)gmail.com).

Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu Kennelliiton terveyskyselyyn. Kyselyn tulokset tulevat myös rotuyhdistysten käyttöön. Kyselyssä selvitetään esimerkiksi koiran mahdollisia synnynnäisiä vikoja, iho-ongelmia sekä ruuansulatuskanavan ja tuki- tai liikuntaelinten sairauksia. Myös koiran silmien, suun, sydämen ja muiden sisäelinten sairaudet selvitetään kyselyssä. Kyselyyn voi syöttää yhden koiran tiedot kerrallaan. Kaikkien elossa olevien ja jo kuolleidenkin koirien tiedot ovat arvokkaita rodun terveystilanteen selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Kysely on Kennelliiton nettisivuilla pysyvästi eikä sillä ole päättymisaikaa. Näin rotujen terveyttä voidaan seurata jatkuvasti.

Viralliset terveystutkimukset

Virallisilla terveystutkimuksilla tarkoitetaan sellaisia tutkimuksia, jotka suoritetaan Kennelliiton hyväksymien ohjeiden mukaisesti ja jotka tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. Vuoden 2015 alusta nämä tutkimukset ovat jalostukseen käytettäville shiboille pakollisia, sillä shiballa on oma PEVISA-ohjelma.

Myös tavallisten kotikoirien tutkiminen kannattaa, sillä sitä kautta saa tietoa oman koiran terveydentilasta. Kun mahdollisimman moni shiba viedään tutkimuksiin, saadaan tietoa jalostukseen käytettyjen koirien jälkeläisten terveydestä ja mahdollisesti periytyvistä sairauksista. Tämä auttaa pitämään rodun mahdollisimman terveenä myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksilla selvitetään seuraavia sairauksia:

Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli lonkkaniveldysplasia

Koirien yleisin luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi. Lonkat ovat syntymähetkellä silmämääräisesti normaalit, mutta muutokset alkavat jo pentujen ensimmäisten elinviikkojen aikana. Löysyys johtaa reisiluun pään ja lonkkamaljan riittämättömään kontaktiin. Lonkkanivelen kasvuhäiriö johtaa usein nivelrikkoon. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Lonkkanivelen kasvuhäiriön perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta se periytyy tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella kvantitatiivisesti eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Myös ympäristöllä on vaikutusta lonkkavian ilmenemiseen ja vaikeusasteeseen.

Arvostelusasteikko

A	ei muutoksia
B	lähes normaali/rajatapaus
C	lievä
D	kohtalainen (keskivaikea)
E	vaikea

Tätä asteikkoa noudatetaan koiran 6 vuoden ikään saakka. Tämän jälkeen arvostelussa on otettava huomioon koiran ikä ja erityisesti sekundäärinivelrikko.

Kyynärnivelen kasvuhäiriö eli kyynärniveldysplasia

Yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Periytymiseen vaikuttaa useita eri geenejä ja kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla. Ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Oireet alkavat keskimäärin 4−7 kk:n iässä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla.

Arvosteluasteikko

0	ei muutoksia
1	lievät muutokset
2	kohtalaiset muutokset
3	voimakkaat muutokset

Sekä lonkat että kyynärät arvioidaan röntgenkuvien perusteella. Tutkimushetkellä koiran tulee olla vähintään 12 kk:n ikäinen. Koira rauhoitetaan toimenpidettä varten, jotta ohjeiden mukainen kuvausasento olisi mahdollinen. Röntgenkuvat lähetetään Kennelliittoon ja niiden lausumisesta peritään lausuntomaksu. Tutkimustulokset tulevat maksun suorittamisen jälkeen näkyviin jalostustietojärjestelmään.

Polvilumpioluksaatio eli polvilumpion sijoiltaan meno (patellaluksaatio)

Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Vika on periytyvä. Pienikokoisilla roduilla polvilumpio luksoituu yleensä sisäänpäin (mediaalisesti). Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. 1-asteen luksaatiot ovat tavallisesti oireettomia eivätkä kaipaa hoitoa. 2- ja 3- asteen luksaatioissa koiralla havaitaan selviä liikkumisvaikeuksia. Ravatessaan koira koukistaa hetkittäin raajaansa sen sijaan että tukeutuisi sillä maahan (polvilumpio on luiskahtanut pois paikoiltaan), ja jatkaa sitten normaalia ravia (polvilumpio on palautunut paikoilleen).  4-asteen luksaatiossa polvilumpio on pysyvästi pois paikoiltaan. Usein oireet huomataan tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen.

Arvosteluasteikko

0	Polvilumpio ei luksoidu.
Aste 1	Polvilumpio on lähes normaali. Patella saattaa luksoitua ajoittain, mutta se palautuu itsestään paikoilleen.
Aste 2	Polvilumpio on tavallisesti paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai kierrettäessä ja pysyy poissa telaurasta kunnes se asetetaan paikoilleen.
Aste 3	Polvilumpio on yleensä luksoituneena.
Aste 4	Polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan.

Tutkimushetkellä koiran on oltava vähintään 12 kk:n ikäinen. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Vanhentunut lausunto pitää uusia ennen seuraavaa astutusta. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi. Polvet tutkitaan tunnustelemalla ja virallisen lausunnon voi antaa virallisia polvilausuntoja antava eläinlääkäri.

Silmäsairaudet

Yleisimmät perinnölliset silmäsairaudet ovat:

Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA)

PRA tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. PRA:han ei ole hoitoa.

Perinnöllinen harmaakaihi (hereditäärinen katarakta)

Samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Jos kaihisamentuma jää hyvin pieneksi, sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkinä hankitusta katraktasta voidaan mainita sokeritautiin liittyvä, hyvin nopeasti täydelliseksi kaihiksi kehittyvä katarakta. Muita esimerkkejä hankitusta kaihista ovat esimerkiksi vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi.

Muita silmäsairauksia ovat mm.

• RD eli verkkokalvon synnynnäinen kehityshäiriö
• PHTVL/PHPV eli ryhmä sairauksia, joissa linssin ja silmänpohjan välinen sikiöaikainen verisuoniverkosto ei surkastu normaalisti syntymän jälkeen. Asteikko 1 (lieviä muutoksia) − 6 (silmä on sokea)
• PPM eli synnynnäisiä sikiöaikaisten verisuonten ja kalvojen jäänteitä iiriksessä
• Distichiasis / ektooppinen cilia eli ylimääräiset ripset, jotka tulevat ulos joko normaalin ripsirivin sisäpuolelta luomen reunasta (distichiasis) tai luomen sisäpinnalta (ektooppinen cilia). Ripset voivat olla pehmeitä tai kovia. Etenkin luomen sisäpinnan läpi suoraan sarveiskalvoa vasten kasvava ripsi voi aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen. Tämä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. Silmän sarveiskalvon pinnalla ’uivat’, pehmeät distichiasis-ripset eivät yleensä aiheuta oireita. Oireilevilta koirilta ripsiä voidaan poistaa nyppimällä, jolloin ne kasvavat uudestaan tai poistaa ne pysyvästi polttamalla tai leikkauksella. Vaiva on selvästi periytyvä, mutta periytymismekanismi ei ole tiedossa.
• Linssiluksaatio eli linssin siirtyminen pois paikoiltaan
• Glaukooma on ryhmä sairauksia, joissa verkkokalvon ns. ganglionsolut kuolevat, näköhermon keskiviiva rappeutuu ja näköhermonpää laajenee. Tämä aiheuttaa vähitellen näkökyvyn menetyksen. Muutoksiin liittyy mitattava silmän sisäisen paineen nousu. Hoitona käytetään lääke- ja leikkaushoitoa.

Lausunnot:

Ei todettu perinnöllisiä silmäsairauksia
Sairaus: todettu
Sairaus: avoin (todettu oireita, mutta muutokset ovat epätyypillisiä)
Sairaus: epäilyttävä (Koiralla on todettu vähäisiä tai epätyypillisiä lausunnossa mainitun, ei-synnynnäisen sairauden oireita. Suositellaan uusintatutkimusta esimerkiksi vuoden kuluttua.

Silmätutkimukselle ei ole yleistä alaikärajaa. Shibojen PEVISA-ohjelma edellyttää, että koira on tutkimushetkellä vähintään 12 kk:n ikäinen, jos koiraa halutaan käyttää jalostukseen. Silmälausunnon antaa virallisia silmälausuntoja antava eläinlääkäri.